Wanted remonttireiska.

Mitä siitä nyt tulee, kun ex-blondi yrittää yksinään vaihtaa hehkulamppua? No ainakin kahdessa osassa oleva vanha hehkulamppu ja 5 osassa oleva varjostin @_o. Ei pitänyt mennä näin. En mä edes tiennyt, että hehkulampun jalka voi tollei lähteä tuosta irti! Aika siirtyä niihin energiasäästölamppuihin??

Aika säälittävää... Jopa minulta...

Jälkikommentti: Mutta sainpa vaihdettua! Ja vieläpä koottua palapelin takaisin kokoon, ihan ilman apua! *ylpeä Päivi*

Toim.huom.: kyseessä ei ollut se jalkalamppu ja uusi varjostin siihen, vaan ärsyttävä, painava keittiön valaisin, jossa sellainen venyvä "hissi"johto, joka ei pysy ala-asennossaan ilman, että se #%&¤:n piuha on jalkojen välissä ja käsin yritin ruuvata osaset takaisin kiinni. Ja pituutta minulla on kokonaiset 160cm. 

Aarteita ja löytöjä!

Veljeni kävi tulevine morsiamineen (ei monikossa) viikonloppuna kylässä ja pyynnöstäni oli varautunut reissuun käymällä kähveltämässä siskoltani äitin vanhan sovitusnuken. No ei, sulassa sovussa tämän luovutus tapahtui ilmoitusluontoisena asiana puhelimitse, toivon mukaan itselläni tulee lähitulevaisuudessa tuolle enemmän käyttöä ;). Kuten aiemmin jo mainittu, Kellikseltä saattaa löytää toinen toistaan ihmeellisempiä ja upeampia löytöjä! Kuten nyt esimerkiksi tämä nukke. Uuden ovh kaupassa 177€. Happy Paipu is happy!

Sulassa sovussa elävät sisaret ovat onni. Siskoseni oli pakannut sovitusnuken mukaan karkkirasiallisen anoppinsa äidiltä saaneita vanhoja nappeja. Ajatteli jos minulla olisi niille käyttöä. Nam, nam, nam! Mielikuvitusrattaat lähtivät pyörimään!

Ei niin vintagea, mutta löytö kuitenkin! Käytiin kyläilemässä Ikeassa sunnuntaina veljen ja tyttöystävän kanssa. Nuoripari muuttaa kuukauden kuluttua yhteen; ihanaa seurata sivusta uuden kodin perustamista ja sisustamista. Vaikka ristiriitojakin voi olla matkassa :). Mutta ne kuuluu asiaan. Tämä kaunis lampunvarjostiin vanhaan jalkalamppuuni löytyi myymälän poistonurkkauksesta yhdellä eurolla! Sillä hinnalla olisi lähtenyt mukaan rumempikin yksilö. Valitettavasti.

Iltapuhteita

Iltani ajankuluksi pyöräytin vielä kellohameen. Ja no, tottahan se on, kellohame leventää! Kesäkelit saisi jatkua vielä hetken, että ehtii käyttämään.

Kai nämäkin voi laskea käsitöiksi, vaikka askartelu onkin kai kuvaavampi sana. Fimo-massasta väkerrettyjä örkkimörkkejä.

Kesäkesäkesä

Huh huh, on muutaman asteen verran liian lämmin tehdä töitä 5 huopakerroksen ja silitysraudan kanssa kaupunkilaisasunnossa. Useita, useita hikikarpaloita hionneena sain tänään tämän aikaan. Jotenkin aika kiva, jos saa kehua itseä. Ja miksei saisi?

Kerrokset on jämäköitetty taas useilla kerroksilla kankaita ja huopaa, joten varmasti pysyy kuosissa. Sisällä on vetskaritasku, avotasku ja lenkki + lukko, mihin avainnipun saa näppärästi kiinni.

Laukkuja, laukkuja, laukkuja!

Olen suunnitellut pöytälaatikkoon erilaisia käsi-, olka- ja iltalaukkumalleja ja nyt olen päässyt niiden toteuttamisvaiheeseen.

Iltalaukku tässä ensimmäisenä. Koristeena käytin jomman kumman mummon virkkaamaa pitsiliinaa. Pääsipä hyötykäyttöön ja muiden ihasteltavaksi viimeinkin! Laukku on vuoritettu ja tuettu huopakovikkeilla niin, että varmasti pysyy muodossaan käytöstä toiseen. On siis oikeasti jäykkä seinämiltään.

Tätä mallia olin kokeillut jo aikaisemmin vähän huonommalla onnella materiaalin suhteen, mutta tämä näytti toimivan mainiosti. Pidän itse henk.koht. tästä mallista kovasti. Myös tämä laukku on kovitettu monikerroin, ettei ala roikkua suurenkaan tavaramäärän painosta.

Tämä on se kappale, missä materiaalivalinta ei oikein osunut nappiin. Ensinnäkin kovikekangas oli kiinnitettynä lähes kartonkimaista ja toisekseen, päällikangas oli liian ohutta kyseiselle kovikkeelle, joten kaikki pienetkin taitokset ja rypyt näkyy todella selvästi. Antaahan se tosin laukulle tietynlaista "vintage"- tai "army"-henkeä, josta joku voi tykätäkin.

Tämä on koottu Kelliksen vanhan tuvan aarteista: pieni pala jostain jäänyttä dupion-silkkiä, isun (eli isän äidin) virkkaamaa lakanapitsiä ja vuorikankaana peruslakanakangasta. Rivat ostin askarteluliikkeestä. 

Kaikki harmaat laukut (paitsi iltalaukku) näyttävät sisäpuoleltaan tällaiselta. Myös vuori on tuota kirkkaan väristä kangasta.

Tervetuloa tiluksilleni!

Olen jo vuoden ajan blogittanut vuodatuksen puolella, aihe siellä vaan ei ole ollut näin iloinen, kuin itsensä toteuttaminen käsitöiden kautta! Täällä tulen jatkossa kertomaan maalaistytön elämästäni urbaanissa kaupunkiympäristössä sekä esittelemään kätteni töitä, yleensä kankaisessa muodossa.

Sairastin pitkäaikaisesti kuluneen vuoden ajan, huhtikuussa sain terveen paperit. Päätin eräs kaunis päivä, vapaa-aikaa kun on ollut ihan liikaa, että minäpä alan harrastaa fiftarivaatteita. Olen aina niitä ihaillut joten tuumasta toimeen; olen nyt ommellut ihania kellomekkoja neljän kappaleen verran. Lisäksi muita vaatteita, lähinnä mekkoja kuitenkin sekä laukkuja; niistä kuvia myöhemmin.

Ja heti alkuun ei-kellomekko. Olin ihastunut kyseiseen mekkomalliin, mitä on Suomessa saatavilla ainakin Tamperelaisesta burleski-vaatteiden erikoismyymälästä. Rahahanat ovat vaan olleet aika hiljaisella viime aikoina, joten päätin ommella mekkosen itse.

 

Nämä kolme kellomekkoa on valmistettu keskenään samoilla kaavoilla, ihan minimaalisia muutoksia yläosaan tehden kappalekohtaisesti.

Olen raivannut tänään Vantaalaiskaksioni olohuoneen lattian tyhjäksi, tarkoituksenani ommella lähipäivät hyvinkin ahkerasti. Olen luvannut ommella parille kaverille kuvien mukaiset mekot itselleen. Ah ja niin, ompelinhan hyvälle ystävällenikin vihreän palloisen kellomekon viime lauantaina järjestetyille polttareilleen. Tykkäsi kovasti, vaikka etukäteen vähän mietinkin mahtaako kyseinen tyyli miellyttää jokaisen makua.

Sisarblogiani, joka käsittelee Hodgkinin lymfoomaa voi käydä ihmettelemässä osoitteessa paipu.vuodatus.net